Heräsin tänä aamuna ensin kuuden maissa aamulla, kun aurinko paistoi makuuhuoneen ikkunasta sisään. Vaalea rullaverho ja ohuet tummat verhot siinä päällä eivät hirveästi auta asiaa; aurinko ilmoittaa alkaneesta päivästä niiden läpikin. Nukahdin kuitenkin uudestaan aikani pyörittyäni ja heräsin seuraavan kerran vasta puolen kymmenen aikaan. Jos olisin nukkunut vielä, olisin ollut koko päivän ihan seis.

Olen nyt ollut hereillä 20 minuuttia ja tuntuu että tokkura senkun jatkuu. Mielen perukoilla välähtelee pieniä paniikin häivähdyksiä, päätä särkee ja suussa maistuu harvinaisen paskalle. Joko tämä johtuu siitä, että nostin tyroksiiniannosta viikko sitten neljäsosatabletilla, tai sitten siitä, että vietin eilen illalla monta tuntia kämpässä, jossa oli juuri poltettu pilveä. Inhoan kannabiksen hajua. Varsinkin sitä, kun se saa pääni särkemään ja tarttuu vaatteisiin eikä tahdo lähteä niistä pitkään aikaan.

Minulla ei sinänsä ole mitään mietoja huumeita vastaan, vaikka ne eivät minun juttuni olekaan. Jos jotkut haluavat käyttää niitä, käyttäkööt minun puolestani. Kannabiksen laillistamiseen en sen sijaan osaa sanoa juuta enkä jaata. En ole löytänyt tarpeeksi luotettavaa tutkimustietoa kannabiksen pitkäaikaisvaikutuksista ollakseni varma suuntaan tai toiseen. Aineen lääkekäytön soisin kyllä yleistyvän. Kuulemma se on erittäin hyvä kipulääke.