Up, Up, and Away, tuttavallisemmin UUA (kuka hitto sitä pitkää rimpsua muka aina jaksaa kirjoittaa), näyttää nyt tuolta. Ponin oikea omistaja tuli puunauksesta hyvin iloiseksi ja lahjoitti minulle vaivanpalkaksi suklaata. Minäkin tulin siis hyvin iloiseksi. Paha juttu vaan että vatsani ei just nyt kestä maitosuklaata, mutta nou hätä, kyllä se ainakin puoli vuotta kaapissa säilyy (siis suklaa, ei vatsa) emoticon

Maha on tosiaan temppuillut taas viime aikoina. Tänään pitäisi lähteä tuttavien kanssa pitsalle, mutta pelottaa vähän, etten kykene syömään yhtään minkäänlaista pitsaa. Rasvaiset ruuat kuvottavat ja vähänkin vääränlainen ruoka (karkit, mikä tahansa muu leipä kuin täysjyväleipä, valmisruuat, peruna) saa vatsan kipeäksi. Muitakin lystejä oireita esiintyy, mutta lienee parempi, etten rupea erittelemään niitä tässä kaiken kansan kuullen. Tosin nämä muut lystit oireet voivat ihan hyvin olla aina iltaisin nautitun magnesiumin syytä. Magnesiumannos olisi ehkä fiksumpaa jakaa pitkin päivää.

Kävin eilen VK:n kanssa askartelukaupassa. Siellä oli telineellinen Schleichin elukoita, ja minä en tietysti voinut vastustaa kiusausta, vaan ostin yhden hevosista. Kyseessä on andalusialainen ori, joka oli ylivoimaisesti kaunein tarjolla olevista hepoista:

Näitä tulee sitten jatkossa lisää. Tästä alkaa taas uusi keräilyvimma! Ai miten niin hurahtanut hevosiin? Ehkäpä. Pyynnöstäni VK lupasi jopa viedä minut tallille. emoticon Olen aina ihaillut hevosia, mutta koska ne ovat niin isoja eläimiä, olen myös arastellut niitä. Katsotaan miten hienossa kaaressa lennän satulasta seuraavan kuukauden sisällä…