Puraisin eilen kieleeni, ja jälki on sen mukaista. Puhe kuulostaa vähän siltä kuin minulla olisi iso peruna suussa. Se olisi hauskaa, jos kieleen ei koskisi niin vietävästi vieläkin.
Olen tässä tehnyt vähän salapoliisityötä ja etsiskellyt toinen toistaan mielenkiintoisempia teorioita siitä miksi suomalaiset eivät voi hyvin. Eniten kallistun ruokavalion puoleen. Suomen viralliset ruokasuositukset ovat päin mäntyä. Tietoisuus sokerin, lisäaineiden ja liiallisten hiilihydraattien selkeästä haitallisuudesta elimistöön alkaa nousta kansan keskuudessa, mutta valitettavasti ihmisistä suurin osa tekee aina niin kuin korkeampi taho (= päättäjät, kuningas, presidentti, lääkäri, psykologi…) sanoo. Yle uutisoi jo kesällä merkillisestä asiasta: suomalaiset syövät yhä terveellisemmin (lue: käyttävät enemmän leipää ja kevyttuotteita), mutta ovat entistä lihavampia, ja erilaiset elintasosairaudet, kuten diabetes, jatkavat räjähdysmäisesti kasvuaan. Olisikohan tässä jokin ristiriita? No, jos onkin, kukaan muu kuin Antti Heikkilä ei uskalla sanoa sitä julkisesti.
Eläin- ja maitorasvojen syytä sydäntauteihin on toitotettu meille vuosikymmeniä, vaikka se todistettiin vääräksi jo 60-luvulla. Tässä kysymys: jos eläinrasvat ovat niin haitallisia ja aiheuttavat muka lihomista ja tyhmistymistä ja diabetesta ja sydänkohtauksia ja verisuonitukoksia ja keskenmenoja, ja vaikka niiden syömistä on jatkuvasti vähennetty ja suomalaiset syövät vähemmän eläinperäisiä rasvoja kuin koskaan aikaisemmin, niin miksi ihmeessä me sitten olemme lihavampia ja voimme huonommin kuin ikinä? Miksi voimme niin kehnosti, vaikka korvaamme kinkun leipäpalalla ja hedelmillä ja sipaisemme leivän päälle Keijua tai Beceliä ja valmistamme ruokamme rypsiöljyyn voin sijaan? Ja toisekseen, jos ne eläinrasvat lihottavat ja ovat niin pahaksi, niin miksi sitten luonnonvaraiset pedot ovat niin hoikkia ja hyväkuntoisia (nehän syövät saalistaan rasvan suuresti nautiskellen) - ja miksi kuivaruokaroskaa syövä kotikissa tai -koira lihoo ja hilseilee?
Totuus on, että eläinrasvat eivät ole elimistölle pahaksi. Ne ovat sitä vastoin paras rasvan muoto, jota elimistömme voi hyödyntää. Kasvirasvat ovat ihan yhtä tyhjän kanssa ja jopa vaarallisia. Esimerkiksi rypsiöljyssä on aivan liikaa Omega6-rasvaa, joka muuntuu elimistössä haitallisiksi aineiksi. (Omega3-rasvat sen sijaan ovat elimistölle hyväksi, mutta niitä saa eläinrasvoista, ei kasveista.) Mutta toinen totuus on se, että nykyisten tehotuotannolla tuotettujen eläinten liha ja sisäelimet ovat erittäin huonoa ravintoa. Pääasiassa tämä johtuu siitä, että eläimille syötetään täyttä roskaa. Miten ihmeessä voidaan olettaa, että eläin, joka syö lajilleen täysin sopimatonta (tai edes osittain sopimatonta) ravintoa, olisi meille hyvää ruokaa?
Ravinto, jota meille suositellaan, ei todellakaan vastaa ihmisen ihanneruokavaliota. Ruokaympyrä on täyttä potaskaa. Meitä on johdettu harhaan vuosikausia. En tiedä, enkä edes halua ajatella, onko syynä silkka tietämättömyys ja halu olla uskollinen vanhoille totuuksille. Olisi liian kauheaa ajatella, että ravintotieteilijät ovat tienneet totuuden mutta olleet hiljaa, koska sairaat ihmiset tarvitsevat lääkkeitä - ja tästähän hyötyy lääketeollisuus. Kuinka moni suomalainen syö esimerkiksi aivan turhaan kolesteroli-, mieliala-, vatsa- ym. lääkkeitä oireisiin, jotka poistuisivat ruokavaliota muuttamalla? Mutta eihän tätä voida sallia. Eihän terveellisestä ruokavaliosta saa tiedottaa, koska sitä ei voi patentoida. Ei luonnollisia ruokia voi kukaan omistaa eikä niillä voi rahastaa. Ja hui kamala, ihmiset saattaisivat oikein syömällä päästä jopa lääkkeistä eroon!
Gluteenipitoiset viljat ovat ihmiselle pahaksi. En olisi yhtään yllättynyt, vaikka muutamien vuosien päästä ilmenisi, että nykyiset vehnä, ruis ja ohra ovat suurin syypää sydän- jan verisuonitauteihin, alzheimerin tautiin, kilpirauhassairauksiin ja diabetekseen, noin muutaman esimerkin mainitakseni. Olen itse voinut huomattavasti paremmin kun jätin kaikki viljat paitsi kauran pois. En tiedä, olenko keliaakikko, mutta viljat eivät minulle sovi.
Monet lääkärit ja muutkin ihmiset sanovat, että tiettyjen tautien (kuten nyt vaikka autoimmuunisairauksien) kanssa on ihan yksi lysti mitä syömme ja miten, koska ne taudit puhkeavat, jos ovat puhjetakseen. Tästä syystä niitä ei myöskään muka voi parantaa tai helpottaa ruokavaliolla, eikä ruokavalio muka olennaisesti paranna olotilaa (väsymystä, masennusta, mielialanmuutoksia, vatsaongelmia jne). Mutta tämähän on ihan täyttä potaskaa. Otetaanpa esimerkiksi autot. Dieselauto on suunniteltu kulkemaan dieselillä. Mitä sille tapahtuu, kun sen polttoainetankkiin pannaan bensaa? Tai toisinpäin, mitä bensa-autolle tapahtuu, jos sitä yritetään saada kulkemaan dieselillä? Vastaus: se kulkee huonosti. Ja jos sen koneistoa yritetään voidella vaikka saippualla moottoriöljyn sijasta, se lakkaa hyvin pian kulkemasta tykkänään. Entäs jos joku yhtäkkiä keksisi, että autot kulkevat parhaiten rypsiöljyllä tai lentopetrolilla tai nestesaippualla, ja se auto, joka ei kulje, on viallinen malli ja/tai sillä pitäisi vain ajaa enemmän niin helpottaisi? Tunkisivatko ihmiset autojensa bensatankkiin rypsiöljyä tai nestesaippuaa ja sitten vaihtaisivat autonsa, kun se kieltäytyy kulkemasta, tai yrittäisivät vaan ajaa sillä entistä kovempaa jotta asia korjaantuisi?
Ihan samalla tavalla ihminenkin tarvitsee oikeanlaista ja laadukasta "bensaa" toimiakseen, ajatellakseen ja tunteakseen mahdollisimman hyvin. Ei ole ihan sama, mitä syömme. Ei sekään ole ihan sama, miten syömme. Sen, joka tunkee itseensä einespitsoja, vehnäpaahtoleipää (kenties vielä kevytmargariinilla), sipsiä, limsoja ja karkkeja, ei tarvinne ihmetellä, kun aivot ovat kuin puuroa ja kilot kertyvät ja aina vaan väsyttää. Tässä tapauksessa liikkuminen ei auta, jos ruokavalio on virheellinen. Sama homma tapahtuu, jos noudattaa virallista ruokavaliota, eli jättää rasvat pois (juuri ne eläinrasvat) ja täyttää itsensä leivällä, makaroonilla ja pastalla: ihminen lihoo ja väsyy ja aivotoiminta heikkenee. Myös erilaisia sairauksia ja allergioita saattaa puhjeta. Mutta se väsy ja kilojen kertyminen on ihan varma juttu. Ihmiselimistö toimii sillä tavalla, että jos rasvaa ei tule, aivot tulkitsevat, että nyt on nälänhätä, ja alkavat varastoida kaiken mahdollisen energian. Elimistö käy säästöliekillä ja läskit senkun pysyvät vaikka miten liikkuisi. Läskien sijaan hiilihydraattien syöjä alkaa menettää lihaksiaan. Ja meitä kannustetaan tällaiseen ruokavalioon!
Minun olotilani senkun paranee: nostelin tyroksiinia syksyn myötä, rupesin syömään D-vitamiinilisää ja käytän ruuanlaitossa runsaasti mahdollisimman käsittelemättömiä elintarvikkeita (sekä tietysti paistamisessa voita tai Oivariinia, kevytmargariiniroskaan en koske pitkällä tikullakaan). Nyt on pää virkistynyt, epätodelliset olot on poissa, uni maistuu ja vatsaoireet ovat loppuneet. Gluteenitonta ruokista on nyt takana kaksi kuukautta. Ja nyt mies valittaa samoja oireita kuin minä ennen kuin rupesin ottamaan selvää mistä on kyse! Mutta hän syökin ihan mitä sattuu… 
Kannattaa tutustua Antti Heikkilän teksteihin. Siinä on fiksu mies, joka tietää mistä puhuu.
